Jila parte auto apnaqerinakajj janiw nayranakap thakit jan apsusisajj telefonot parlkaspati. Auriculares apnaqasas, telefonot parltʼasipkta ukhajj auto apnaqañajj wali jukʼakiw utji. 2,5% auto apnaqirinakakiw (mä arunx sapa pusi tunka) uka pä lurawinak taqpach lurapxaspa. Uka amtarux Estados Unidos markankir yatxatirinakaw puripxäna, jupanakax Universidad de Utah ukan mä yant’äw lurapxäna.
Uka yant’awina chikancht’asirinakaruxa pä tamaruwa jaljataraki. Nayrïrix telefonot aruskipt’asax thakin chiqap turkakipäw jikxatañapänwa, payïr chikatx jan kuna mayjt’äwinakampiw auto apnaqapxäna. Qhep qhepa gruponkirinakajj niya taqeniw uka lurañar jankʼak saykatapjjäna. Telefonot parltʼapkäna ukanakat jila partejj janiw kuntï lurañ munkäna uk phoqapkänti, auriculares apnaqapkchïnsa, mä arunjja, amparanakapajj librew utjäna.
Muspharkañawa, pasajerompi parltʼañasa jan ukax musicanak istʼañasa, janiw auto apnaqirin sum amuytʼasiñapatak yanaptʼkiti. Telefonot parltʼañajj jukʼampiw mayjtʼayistu. Jan uñjkañ jaqimp aruskipt’añax jaqin p’iqipanx machaq jan walt’äwiw utji, ukax janiw thakin pasaski ukanakamp chikachasiñakiti. Sañäni, mä jefempi parltʼasajja, maynejj kawkhantï irnaqtʼki uk amuytʼi, ukhamatwa thakin letrero jan ukajj kayuk sarir jaqejj tiempopar thakin mantani uk jan amuyaspa.
Jila parte jaqenakajja, janiw pä lurañanak mä pachpa tiempon sum lurapkaspati. Ukampirus excepciones ukanakax utjiwa - niya 2,5% taqi Uraqin jakasirinakatx César ukan ch’amanïpxiwa. Jupanakax mä especial manera desarrolladas áreas de la cerebro ukanipxi. Cientificonakax ukax genética tuqitwa sasaw sapxi, ukat niyaw yatxatañ arsuwayapxi, sasaw Focus revistax qhanañchi.




Home | Articles
April 20, 2026 04:10:41 +0300 GMT
0.005 sec.